Kuntavaaleissa on kyse myös valtakunnan asioista

01.03.2021

Vaalien alla erityisesti hallituspuolueet ovat kritisoineet perussuomalaisia siitä, että perussuomalaiset puhuvat kuntavaalien alla valtakunnallisista asioista. Hallituspuolueiden mukaan pitäisi puhua siis vain suoraan kunnallisista asioista. Nämä asiat ovat kuitenkin vain harvoin mustavalkoisia, sillä poliittiset kysymykset ovat suurelta osin niin kunnallisia kuin valtakunnallisia.

Moitteet perussuomalaisten nostamia aiheita kohtaan ovat hassuja myös siksi, että vielä vuoden 2017 kuntavaalien alla vihreiden Ville Niinistö totesi kuntavaalien olevan kansanäänestys Sipilän hallituksen politiikasta. Nyt hän on sen sijaan todennut, ettei kuntavaaleissa ole kyse Marinin hallituksen luottamuksesta. Lisäksi keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen itse totesi, että kuntavaaleissa epäonnistuminen voi johtaa keskustan lähtemiseen hallituksesta.

Kunnissa päätetään asioista, jotka ovat kaikkein lähimpänä yksittäistä suomalaista.

Verotus on kuntien päätettävissä kunta- ja kiinteistöveron osalta. Verotus on merkittävä veto- ja pitovoimatekijä, sillä verotuloja tuottavat ihmiset tahtovat hakeutua kevyemmän verotuksen kuntiin, kun he tekevät päätöstä asuinalueesta. Salon kohtuullisen hyvät palvelut pystytään ylläpitämään nykyisellä tasolla korottamatta verotusta, kun laitamme asiat tärkeysjärjestykseen ja karsimme turhista ja toissijaisista menoista kuten turhista välikäsistä organisaatiossa.

Perusopetuksen järjestämisestä päätetään kunnissa. Lähikoulut ovat selvitysten mukaan merkittävä tekijä kylien elinvoimalle. Itä-Suomen n opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola on kritisoinut kyläkoulujen lakkautuksia voimakkaasti ja todennut, että valtakunnallisesti jopa kaksi kolmasosaa lakkautuksista on tehty perusteettomasti eikä väitetyistä säästöistä ole tietoa. Koulujen lakkautukset vain kiihdyttävät alueiden näivettymistä ja näin lakkautusten puolustajat pääsevät sanomaan "mitäs minä sanoin", kun lapsiperheet alueelta lähtevät eikä uusia tule.

Myös maahanmuuttopolitiikasta päätetään osittain kunnissa monin eri tavoin. Kunnat voivat esimerkiksi tarjota ei-lakisääteisiä palveluita maahanmuuttajille ja laittomasti maassa oleville, kuten muun muassa Helsinki tekee. Salon ei pidä lähteä mitenkään tukemaan taloudellisesti ja sosiaalisesti haitallista maahanmuuttoa alueelle. Kunta päättää myös kiintiöpakolaisten kuntapaikoista. Tiukka maahanmuuttopolitiikka kunnissa ehkäisee alueiden eriytymistä eli segregaatiota, joka on suuremmissa kaupungeissa jo todellinen ongelma.

Jopa ilmastopolitiikka on osa kunnallista päätöksentekoa. Hallitus on esimerkiksi valmistellut niin sanottujen ruuhkamaksujen mahdollistamista pitkään, ja maksujen käyttöönotosta päätettäisiin kunnissa. Ruuhkamaksuista voi tulla merkittävä työssäkäyntivero, jos kunnan yksityisautoilua karsastavat tahot niin päättävät. Kiilusilmäinen ilmastopolitiikka voi olla erittäin vahingollista alueen elinkeinoille kuten maa- ja metsätaloudelle.

Muun muassa nämä kaikki aiheet ovat kunnallisia sekä valtakunnallisia. Tässä tulee todistettua se, että kuntavaaleissa äänestetään niin kunnallisista kuin valtakunnallisista asioista - jopa valtakunnan hallituksen suunnasta.

Julkaistu Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla 19.2.2021