Säästämisen sietämätön vaikeus

29.01.2021

Julkaistu Salon seudun sanomien Tätä Mieltä -palstalla

Mitä Salon vesilaitoksen yhtiöittäminen tulisi tarkoittamaan ja miksi niin halutaan tehdä? Tästä asiasta on kysytty monta kertaa. Koitan tässä kirjoituksessa tiivistää faktoja ja näkemyksiäni.

Liikelaitoksen yhtiöittäminen tarkoittaa, että vesilaitoksesta tule osakeyhtiö, jonka omistaa Salon kaupunki. Yhtiö toimii osakeyhtiölain mukaan voittoa tuottavana yrityksenä kaupungin ohjauksessa. Kun puhe on vedestä ja vesiverkosta, yhtiö muodostaa niin sanotun luonnollisen monopolin kuten vaikka sähköverkot; kuluttajalla ei ole vaihtoehtoa.

Yhtiöittäminen ei tietenkään ole sama asia kuin yksityistäminen. Yhtiön omistaisi tässä tapauksessa kokonaan Salon kaupunki, mutta koska vesilaitos olisi osakeyhtiö, se olisi mahdollista myydä esimerkiksi sijoittajille myöhemmin. Tällaista on jo Suomen kunnissa väläytelty, joissa vesilaitos on osakeyhtiö, viimeisimpänä Jyväskylässä. Mahdollinen myynti tapahtuisi valtuuston päätöksellä, mutten milloinkaan hyväksy edes tällaisen mahdollistamista. Vesihuollon on kaikissa tilanteissa pysyttävä julkisissa käsissä 100 prosenttisesti.

Yhtiöittämistä esitetään siksi, että Salon kaupungin kassa on painumassa pakkaselle. Tällöin joudutaan kovalle kulukuurille ja yhtiöittämisellä voidaan "kikkailla" kassaan näennäistä rahaa, jolla ostetaan vuosi lisäaikaa ennen kuin toimenpiteet ovat välttämättömiä. Eli Salo kaupunki ikään kuin myy liikelaitoksensa itse omistamalleen yhtiölle, jolloin kirjanpidollisesti Salon kassaan siirtyy tässä tapauksessa 30 miljoonaa euroa. Sillä vältetään kassan meno miinukselle, mutta tämä on vain kirjanpidollinen kikkailu. Salohan tulevan yhtiön tulisi omistamaan, joten numerot vain siirtyvät paikasta toiseen. Tämän ovat myöntäneet virkamiehetkin.

Vuoden lisäajan ostaminen tällaisella vastuuttomalla kikkailulla on täysin turhaa. Kulukuuri on aloitettava heti, mutta on toki totta, etteivät poliitikot mielellään tee vaikeita päätöksiä juuri ennen vaaleja. Organisaatio pitäisi käydä täikammalla läpi, sillä samat palvelut saa hoidettua pienemmällä henkilömäärällä. Olen tästä vakuuttunut ja näkemykseni on saanut tukea monelta suunnalta.

Salosta on vajaassa 10 vuodessa lähtenyt lähes 4000 asukasta. Tämä on noin 8 prosenttia Salon väestöstä. Jotta talous olisi kestävällä pohjalla, menojen tulisi kulkea edes jotakuinkin suhteessa väestömäärään. On täysin älytöntä, että menot kasvavat väestömäärän laskiessa rajusti. On siis aika tutkia todella tarkkaan, mitä palveluita kaupunki voi tuottaa pienemmällä henkilöstömäärällä puuttumatta tärkeimpien palveluiden kuten opetuksen ja hoivan laatuun ja saavutettavuuteen.

Pian valtuusto kokoontuu päättämään ensi vuoden budjetista. Säästäminen tässä kokouksessa on sietämättömän vaikeaa. Lukemattomat pienet kulut muotoutuvat valtaviksi summiksi, joiden alla on satoja nimiä ja tehtäviä. Kellään ei ole kokonaiskuvaa siitä, mitä on minkäkin luvun alla tarkalleen. Kuluihin suurten lukujen takana ei todellisuudessa päästä käsiksi ja silloin on helpompi tarttua lillukan varsiin vaikka siitä, missä kaupunki lämmittää saunan ja missä ei.